Lauantai 12.3. olikin sitten pyykkipäivä ja vietimme sen leirintäalueella Dresdenin eteläpuolella. Pesukone ja kuivaaja toimivat 50 sentin kolikoilla, joita sai vaihtaa toimiston kassalla. Pienten kommellusten jälkeen koneitten toimintaperiaate selvisi ja saatiin puhdasta pyykkiä. Tapani käveli lähimpään Lidliin ostamaan viikonlopun ruoat ja käytiin vielä pesulla leirintäalueen suihkussa, joka toimi poleteilla. Leirintäalueen takana olevassa puistossa huuteli vihertikka.

Sunnuntain ohjelmassa oli Dresdenin nähtävyydet. Leirintäalueen vierestä menevällä bussilla numero 66 pääsi Dresdenin päärautatieasemalle ja sieltä ratikalla numero 7 lähemmäksi kaupungin nähtävyyksiä. Saksin vaaliruhtinaat ja etenkin Augustus II Väkevä rakensivat Elben rannalle suuren määrän barokkirakennuksia ja kaupunki oli kuuluisa rakennuksistaan ja taidekokoelmistaan.

Englantilaiset ja amerikkalaiset pommittivat keskustan sileäksi 13.-15.2.1945 pudottamalla yli 3900 tonnia pommeja neljän pommituslennon aikana. Pommit ja niistä syntynyt tulimeri tuhosivat 1600 hehtaarin alueen keskustaa. Pommituksissa kuoli arviosta riippuen 22700 – 25000 ihmistä.

DDR:n aikana Semperoper ja Zwingerpalatsi korjattiin mutta paljon raunioita vain purettiin ja tilalle rakennettiin sosialistista realismia. Saksojen yhdistymisen jälkeen Frauenkirche rakennettiin uudelleen seitsemän vuotta kestäneen projektin aikana. Muita vanhoja barokkirakennuksia keskustassa korjataan edelleen.

Kävelimme Neumarkt torille ihailemaan Frauenkircheä ja sitten Elbejoen rantaan, josta saa vähän kuvaa vanhan hallintoalueen koosta. Kaupungin suosituimpia nähtävyyksiä on Grünes Gewölbe, jossa esitellään Euroopan suurin aarrekokoelma. Museon perusti alunperin Augustus II Väkevä vuonna 1723 Dresdenin linnaan.

Aarremuseon jälkeen nautimme kevyen lounaan ulkona torilla. Auringonpaisteessa tarkeni jo mukavasti.

Seuraava kohde oli Gemäldegalerie Alte Meister, vanhojen mestareiden galleria, joka sijaitsee Zwingerin alueella. Taidegallerioissa on loisteliaita töitä renesanssiajalta. Töitä on noin 750, joten ihmeteltävää olisi riittänyt pitemmäksikin aikaa.

Taidemuseo oli minun mielestäni käynnin parasta antia vaikkakin Iiris piti enemmän aarrekammioista. Myös prinssien kulkue oli hieno nähtävyys.

Nyt oli tullut kulttuurikiintiö täyteen ja hyppäsimme seuraavaan ratikkaan takaisin leirintäalueelle.